Operatiivisena johtajana toimiva Minna Lindeqvist sai ADHD-diagnoosin vasta aikuisiällä. Vaikka ADHD tuo toisinaan haasteita arkeen, työelämässä Minna on kokenut sen jopa vahvuudekseen.

Ala-asteikäinen Minna vaipui usein oppitunneilla omiin ajatuksiinsa. Varsinkin matikan tunneilla keskittyminen oli hankalaa.

– En useinkaan jaksanut keskittyä itse asiaan, vaan vaivuin mielikuvitusmaailmaani. Siellä kaikki oli hyvin – meillä oli ainakin kaksi hevosta, eikä kukaan käskenyt koskaan siivoamaan, Minna hymyilee.

Keskittymisvaikeudet aiheuttivat pienelle tytölle myös ulkopuolisuuden tunnetta: miksi kaikki muut pystyivät kuuntelemaan opettajaa niin valppaana? Keskittymisvaikeuksista huolimatta Minna menestyi koulussa kohtalaisesti, mutta joutui tekemään paljon töitä sen eteen.

Hajamielisyys heijastui myös arkeen kotona.

– Kerran äiti tuli töistä kotiin ja huomasi siivottoman keittiöön. Hän ihmetteli, että miksi ihmeessä kaikki on tuossa kunnossa, enkä ollut lainkaan siivonnut. Minä yritin sitten selittää, että olisin tietenkin siivonnut, jos olisin huomannut, että täällä on todella sotkuista. En osannut kiinnittää asiaan huomiota, Minna muistelee.

Oman lapsen ADHD sai hakeutumaan tutkimuksiin

10 vuotta sitten Minnan lapsi vietiin tutkimuksiin vilkkautensa vuoksi. Syyksi selvisi ADHD. Silti Minna ei osannut ajatella, että hänellä olisi sama diagnoosi.

– Olin sitä mieltä, että oireyhtymä oli periytynyt isän puolelta. Kunnes eräänä päivänä luin lehtijuttua aikuisten naisten ADHD:sta. Tuli tunne, että joku on katsonut minua ikkunasta ja kirjoittanut kaiken näkemänsä juttuun – niin tutulta kuvaus kuulosti.

Tuolloin Minna opiskeli perhetyöntekijäksi, mutta opinnot sujuivat tahmeasti. Minna oli jo pitkään ihmetellyt, miksi hänen päänsä sisällä on kuin sumuverho, jonka takia hänen on vaikeaa saada asioita aikaiseksi.

– Tuolloin tunsin myös huonoa omaatuntoa – miksi muut äidit muistavat jumppapussin, luistimet, eväsretken ja vanhempainillat? Miten he pitävät kodin siistinä ja raha-asiat hallinnassa?

Lehtijutun luettuaan Minna päätti hakeutua tutkimuksiin ja ADHD selvisi.

– Silloin moni asia sai selityksen. Oli elämäni paras päätös hakeutua tutkimuksiin.

Ennakkoluulot riesana

Työelämään Minna lähti kunnolla vasta diagnoosin saamisen jälkeen, sillä hän oli tullut niin nuorena äidiksi ja viettänyt aikaa kotona lasten kanssa.

– Diagnoosin saaminen helpotti työelämässä, sillä oireiden tiedostaminen ja toiminnanohjaustaitojen kehittäminen auttoivat minua. Käytän myös lääkitystä toisinaan vireystilojen vaihtelun tasaamiseen, mutta en mitenkään säännöllisesti, sillä se on ollut oikeastaan ainut vaikutus, jonka olen lääkkeistä huomannut.

Työssään kuljetusalan yrityksen operatiivisena johtajana Minna vastaa asiakasrajapinnan johtamisesta, organisaation kehittämisestä sekä henkilöstöstä. Minnan mukaan ADHD-ihmisten yleinen haaste on pitää jaksamisestaan huolta, sillä ADHD-ihmisille on ominaista innostua asioista täysillä ja antaa kaikkensa. Silloin levosta huolehtiminen voi unohtua.

– Tutkimusten mukaan ADHD-ihmiset ajattelevat puolessatoista päivässä saman verran ajatuksia kuin muut ihmiset viikossa. Siinä saattaa väsyä, jos ei välillä tajua laittaa aivoja offlineen.

Toinen haaste on ennakkoluulot.

– ADHD:stä heitetään aika paljon vitsiä, mutta siinä kohtaa, kun joku kertoo omaavansa diagnoosin, ihmiset hiljenevät aika äkkiä. Osa näkee vain ADHD-ihmisten haasteet, eikä lainkaan niitä hyviä puolia, joita on oikeasti todella paljon.

Supervoimat apuna työssä

Minnan mielestä ADHD:ssä on paljon hyviä ominaisuuksia, joista on hyötyä nykyajan hektisessä työelämässä.

– Mietipä vaikka tyypillistä työpaikkailmoitusta: “Haemme henkilöä, joka jaksaa innostua ja innostaa. Ihmistä, joka osaa ajatella outside of the box ja tuoda ideansa rohkeasti esille. Hakemamme henkilö on myös joustava ja tykkää työskennellä projektiluontoisesti alati muuttuvissa työtehtävissä. Tehtävään valittavan pitää myös olla ihmisläheinen ja helposti lähestyttävä”. Tuohonkin ilmoitukseen on ADHD-oireinen ainoa täydellinen match, Minna toteaa.

Johtotehtävissä paineensietokyky ja ihmisläheisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia, jotka Minna kokee myös vahvuuksikseen.

– Minulle projektinomainen työskentely on helppoa, koska sillä on selkeä alku ja loppu. Nopeasti vaihtelevat tilanteet ja nopeatempoisuus työssä sopivat minulle. Koenkin, että ADHD-ihmiset ovat usein hyviä työssä, joka vaatii paineensietokykyä, innovatiivisuutta ja luovuutta, Minna kiteyttää.

Toiveena ennakkoluulottomuus

Tulevaisuudessa Minna aikoo jatkaa nykyisissä tehtävissään ja haluaa jatkaa itsensä kehittämistä ammatillisesti, sekä panostaa myös yrityksen toiminnan kehittämiseen.

Työnantajilta Minna toivoo ennakkoluulottomuutta ja sitä, että pyrittäisiin näkemään vahvuudet, joita ADHD voi tuoda tullessaan.

– Ylipäätänsä ADHD:sta voisi puhua positiivisemmin. Olisi mahtavaa, että ADHD:n hyviä puolia ja mahdollisuuksia tuotaisiin useammin esille, eikä nähtäisi sitä vain elämää heikentävänä asiana. Toivottavasti voin omalla tarinallani näyttää, että asia ei ole niin, Minna lisää.

 

taru tammikallioTaru Tammikallio

Kirjoittaja on työelämän tabuja ja ilmiöitä esille nostava bloggaaja, podcastaaja, toimittaja ja media-alan yrittäjä. Tarun missiona on parempi työelämä, jossa vaikeistakin asioista uskalletaan puhua suoraan. Yhteydenotot LinkedInin kautta tai sähköpostilla.