Kaikki yritykset hakevat työntekijäkseen useimmiten niin sanottua ”hyvää tyyppiä”. Se tarkoittaa kuitenkin eri ominaisuuksia yrityksestä ja työyhteisöstä riippuen. Työhaastattelussa rekrytoijan kannalta tärkeintä on selvittää miten työnhakija sopii haettuun tehtävään ja itse yritykseen. Sopiva tekijä ei ole kaikille sama persoona.

Viime Monster Klubin työnhakutilaisuudessa ammattirekrytoijat kolmesta yrityksestä avasivat rekrytoijan työn saloja ja vastasivat työnhakijoiden kysymyksiin työnhausta – tässä vinkit työhaastatteluun valmistautumiseen. Vinkkejä jakamassa olivat Mercuri Urvalista rekrytointikonsultit Saara Campbell ja Annukka Tervo, Suomen Vahinkovakuutuksesta HR-asiantuntija Satu Junninen sekä VMP Groupista rekrytoijat Meri Grönroos ja Johanna Santtila sekä Romana managementiltä rekrytointikonsultti Niina Laaksonen.

Millä perusteella hakija etenee rekrytointiprosessissa ja saa kutsun työhaastatteluun?

Jokaisella yrityksellä valintatavat poikkeavat toisistaan. Usein yrityksillä on tietyt pätevyydet tai minimikriteerit, jotka he toivovat hakijan täyttävän, jotta hakija voi edetä haastatteluun. Kriteerit täyttävistä hakijoista rekrytoijat suorittavat niin sanotun laadullisen seulonnan eli etsivät hakijoiden joukosta persoonia, jotka uskovat sopivan yrityksen avoimeen tehtävään. Rekrytoijat korostavat, että erilaisia ihmisiä haetaan asiakasyrityksestä riippuen – eri tiimeihin istuu parhaiten erilainen persoona. Kaikkien asiakkaan antamien kriteerien täyttäminen ei myöskään ole aina pakollista.

Mitä työnantajalta pitäisi kysyä työhaastattelussa?

Usein työnhaun asiantuntijoilta kuulee, että työhaastattelutilanteessa myös työnhakijalla kannattaisi olla jotain kysyttävää – muuten työnhakijan motivaatio työstä voi vaikuttaa kyseenalaiselta. Mitkä ovat rekrytoijan näkökulmasta järkeviä ja hyviä kysymyksiä, joita työnhakijan tulisi haastattelutilanteessa esittää

Rekrytoijat ohjeistavat kysymyksissä pohtimaan, mitkä asiat työpaikassa tai -ympäristössä sinua kiinnostavat? Rehellinen kiinnostus työtä kohtaan välittyy ja kysymyksetkään eivät ole keksimällä keksittyjä. Työnhakijan kannattaa esittää kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta työnantajan verkkosivuilta, koska haastattelutilanteessa oletetaan, että hakija on jo tutustunut yrityksen verkkosivuihin ja tietää suurin piirtein millainen yritys on kyseessä.

Sopivia kysymyksiä haastattelutilanteessa ovat esimerkiksi tiimin kokoon, työkulttuuriin ja kyseiseen rekrytointiprosessiin liittyvät kysymykset: millaisen tiimin kanssa tulen työskentelemään ja millainen arki työpaikalla on?

Mitä asioita rekrytoijat arvioivat videohaastatteluissa?

Perinteisten kasvokkain käytyjen työhaastattelujen lisäksi uutena yleistyvänä rekrytoinnin osana on videohaastattelu ennen kasvokkain tapaamista. Videohaastatteluissa hakijan tulee usein vastata muutamaan työnantajan ennalta määrittelemään kysymykseen ja lähettää videohakemus eteenpäin. Videohaastatteluissa rekrytoijat arvioivat hakijan verbaliikkaa, kun kirjoitetuissa hakemuksissa puolestaan tarkastellaan kirjallista ilmaisutaitoa. Videohaastatteluissa arvioidaan myös vuorovaikutuksen selkeyttä, kykyä olla esillä ja saatetaan testata hakijoiden kielitaitoa esittämällä muutama haastattelukysymys vieraalla kielellä, jos työtehtävä sellaista vaatii.

Vinkkinä videohaastatteluihin rekrytoijat mainitsevat valmistautumisen. Videohaastattelut ovat usein tiiviitä infopaketteja – mieti siis mitä kysymyksiin vastaat ja harjoittele vastaamista pari kertaa ennen lopullisen videon kuvaamista, ja hakemuksen lähettämistä eteenpäin. Näin saat videohaastattelustasi selkeän ja sujuvan ilman hiljaisia hetkiä tai turhia täytesanoja.

Mitä rekrytoijat yleensä kysyvät haastatteluissa?

Jokaisella rekrytoijalla on omat vakiokysymyksensä ja tiedusteltavat asiat vaihtelevat täysin avoinna olevasta tehtävästä riippuen. Henkilöstöpalveluyrityksissä järjestetään myös yleisiä haastatteluja, joissa työntekijää ei haeta vain yhteen tiettyyn paikkaan. Yleisissä haastatteluissa useimmiten tiedustellaan muun muassa nämä asiat:

  1. Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi?
  2. Motivaatio, mistä se syntyy sinulle työnteossa?
  3. Missä näet itsesi 5 vuoden päästä?
  4. Miten kollegasi mahdollisesti kuvailisi sinua työntekijänä?

Netti on täynnä erilaisia kysymyslistoja. Rekrytoijat kannustavat tutustumaan erilaisiin kysymyksiin ja pohtimaan omia vastauksiaan hieman ennakkoon. Valmistautuminen luo varmuutta, etkä jännitä niin paljon.

Miksi rekrytointiyritykset hakevat työntekijää yritykseen, jota ei kerrota?

Työnantajan anonymiteetti hakuvaiheessa voi johtua esimerkiksi siitä, että haetaan henkilöä työntekijän tilalle, joka ei itse sitä tiedä. Joskus työnantajayritys ei haluta nimeään esille, koska ei haluta paljastaa kilpailijoille, jos haussa on niin sanottu strateginen tekijä. Vaikka yritystä ei mainittaisikaan haun ensimmäisessä vaiheessa, hakijoille kerrotaan yrityksestä yleensä heti tapaamisvaiheessa.

Kannattaako hakuprosessin aikana soittaa, jotta saa henkilökohtaisen kontaktin?

Rekrytoijien mielestä hakijat saavat soittaa ja kysyä lisätietoa, mutta älä soita vain soittamisen takia. Soita, jos sinulla on oikeasti jotain kysyttävää. Kysy asioita, joille ei löydy valmista vastausta yrityksen sivuilta tai työpaikkailmoituksesta ja jotka kiinnostavat sinua. Aito kiinnostus paikkaa kohtaa välittyy usein kysymysten kautta. Joihinkin avoimiin paikkoiin liittyen hakijat eivät juuri soita, toisissa taas puhelin soi lakkaamatta – tiedustelujen määrä riippuu myös alasta – esimerkiksi myyntitehtäviin hakevat soittavat usein. Rekrytoijat perustavat päätöksensä haun alkuvaiheessa usein hakemukseen ja CV:seen, joten hakija ei tipu listasta sen takia, että ei ole soittanut.

 

Lue myös rekrytoijien vinkit työhakemuksen ja CV:n tekoon täältä.

 

Katri Laakso, Monster.fi