Työnhakija päätyy usein osana hakuprosessia mukaan henkilöarviointiin. Arviointitapoja on monenlaisia. Tyypillisesti työnhakija kutsutaan arviointeihin erikoistuneen yrityksen tiloihin joko puolikkaan tai kokonaisen päivän kestäviin testeihin. Monet pohtivat kutsun saatuaan, minkälaiset testit on edessä ja miten niihin voi valmistautua.

Konsulttiyhtiö Psyconin seniorikonsultti, psykologi Anu Säilä-Kiukas neuvoo testaukseen tulevaa työnhakijaa nukkumaan yönsä hyvin.

– On luonnollista ja inhimillistä, että henkilöarviointi hieman jännittää tai ainakin pyörii mielessä, ja on selvää, että hyvä henkilöarvioinnin suorittaja osaa ottaa tämän näkökulman huomioon, rohkaisee Anu.

– Meillä Psyconin arviointiin kuuluu muutama sähköinen ennakkotehtävä, joiden avulla työnhakija yleensä luontevasti virittyy arvioinnin teemoihin. On myös hyvä kerrata etukäteen omaa työhistoriaa sekä määritellä selväksi omat odotuksensa tulevaa työtehtävää ajatellen, koska näitä teemoja kuitenkin käydään testitilaisuudessa haastattelussa läpi, hän neuvoo.

Jännitys ei kuitenkaan voi pilata arviointia, erityisesti jos testattava nostaa asian esille testaajan kanssa.

– Jännittäminen on mielestäni luonnollista ja kuuluu elämään. Lähes aina olen huomannut mahdollisen jännityksen laantuvan siinä vaiheessa, kun tehtävien tekemiseen pääsee sisälle. Joskus henkilöstä saattaa tuntua, että ensimmäinen tehtävä menee huonommin johtuen jännityksestä – itse kannustan tästä avoimesti sanomaan. Silloin sen voi huomioida myös raportoinnissa, eikä yksi pieleen mennyt tehtävä pilaa koko arviointia, kannustaa Anu.

Mitä henkilöarvioinnilla selvitetään?

Henkilöarvioinnin avulla pyritään selvittämään useita asioita. Kokonaisuudessaan ajatus on kuitenkin löytää tehtävän vaatimukset parhaiten täyttävä henkilö erilaisin testein ja haastatteluin.

– Henkilöarvioinnin pohjana on rekrytointitilanteissa kyseessä olevan työtehtävä ja työnkuvan kautta määritellyt ominaisuudet sekä tehtäväkriteerit, kuvailee Anu testauksen taustatekijöitä.

– Yleensä arvioinnissa pyritään selvittämään työnhakijan työskentelytyyliin liittyviä seikkoja, kuten toimintaotetta, motivaatiota sekä odotuksia työtehtävää ja työuraa ajatellen. Myös viestintätyyli ja ryhmässä toimimisen tyyli ovat käytännössä kaikissa työtehtävissä ainakin jollain tasolla tärkeitä. Esimies- ja johtamistyötehtäviä ajatellen edellisten lisäksi tietenkin keskitytään myös johtamistyyliin, hän jatkaa.

Motivaatio tuntuu testausmenetelmiä ajatellen melko vaikealta mitattavalta, ja se onkin Anun mukaan yksi arvioinnin haastavimmista osa-alueista.

– Itse pyrin työnhakijan kanssa keskustelemaan niin työnhaun perusteista, hänen aikaisemmasta työurastaan kuin yleisistä työskentelyyn liittyvistä motivaattoreistakin. Henkilön odotusten sekä toiveiden selvittäminen on tärkeää. Nimenomaan tässä asiassa haastattelu on korvaamaton apu.

Motivaation selvittämiseksi on olemassa myös erilaisia lomakkeita ja testejä.

– Haastatteluvaikutelman sekä näiden testien antaman tiedon perusteella muodostan kuvan siitä, millainen motivaatioperusta henkilöllä vaikuttaa olevan. Pidemmän aikajänteen motivaatioon vaikuttaa aina sekä halu sitoutua sekä henkilön ominaisuuksien sopiminen yhteen organisaation sekä työtehtävän vaatimusten välillä. Arvioinnissa huijaaminen on vaikeaa, sillä se koostuu niin monesta eri osa-alueesta, summaa Anu.

Lähde mukaan avoimin mielin

Anu neuvoo henkilöarviointiin saapuvia suhtautumaan eteen tuleviin asioihin avoimin mielin. Arviointitilanteessa kannattaa pyrkiä olemaan oma itsensä – jännityksestä huolimatta.

– Arvioinnin lähtökohtana on henkilön luontaisen työskentelytyylin tarkastelu ja selvittäminen. Näin ollen itse ajattelen, että jos henkilö työskentelee arviointitilanteessa omalla, luontaisella tavallaan, niin henkilöarvioinnissa ei sinänsä voi epäonnistua. Tietenkin tulee vastaan tilanteita, jolloin henkilöstä itsestään tuntuu, että ei ole kyennyt jostain syystä toimimaan itselleen luontaisella tai ominaisella tavalla, jolloin myöskään henkilöarvioinnin suorittaja ei ole kyennyt saamaan henkilöstä luontaista kuvaa. Esimerkiksi arviointiin saapuminen toipilaana tai sairaana, tai jonkin henkilökohtaisen syyn vaivaamana saattaa vaikuttaa arvioinnin tulokseen. Näistä asioista on aina hyvä keskustella haastattelijan kanssa, neuvoo Anu.

Henkilöarviointiin osallistuminen on vapaaehtoista, mutta jos työpaikan haluaa, kutsusta ei kuitenkaan liene järkevää kieltäytyä. Suomessa laki edellyttää, että testit tehdään ammattitaidolla.

– Suomessa laki yksityisyyden suojasta työelämässä edellyttää, että henkilöarvioinnit tehdään luotettavasti ja että henkilöarvioijat ovat asiantuntevia. Työnantajan velvollisuus on taata, että nämä kriteerit täyttyvät, painottaa Anu.

Henkilöarvioinnin painoarvoa valinnassa on vaikea arvioida, sillä eri organisaatiot käyttävät henkilöarvioinnista saatua tietoa eri tavoin.

– Useimmissa tilanteissa arviointitieto yhdistyy luontevalla tavalla muuhun käytettävissä olevaan tietoon ja käytännössä myös tukee sitä kuvaa, jonka rekrytoiva taho on muodostanut työnhakijasta. Tämän tarkempaa vastausta tähän kysymykseen ei ole olemassa, Anu summaa.

Mirva Puranen
Specialist, Job Seeker Services
Monster.fi