Lotta Hanski

Mieli avartuu, mutta joustokykyä tarvitaan. Näin tiivistää Lotta Hanski noin vuoden mittaisen työkokemuksensa Shanghaissa.

Kun Lotta Hanskin miesystävä sai vuonna 2009 työkomennuksen Kiinaan, oli Hanski muutosta jopa enemmän innoissaan kuin miehensä. Hanski aloitti kiinan kielen opinnot Suomessa heti, kun tieto lähdöstä varmistui ja jatkoi niitä Shanghaissa yksityisopettajan johdolla.

”Irtisanouduin silloisesta työpaikastani ja tarkoitukseni oli viettää Shanghaissa ihan vaan vapaa-aikaa, koska minulla ei ollut aluksi työlupaa. Verkostoiduin kuitenkin nopeasti ja olin aktiivinen muun muassa Shanghain suomalaisten yhdistyksessä. Sitten kuulin, että Shanghain maailmannäyttelyn Suomen paviljonkiin haetaan viestintäkoordinaattoria. Hain paikkaa ja sain sen”, Hanski kertoo.

Käytännössä Hanski aloitti työt Finprolla, joka vastasi maailmannäyttelyn Suomen paviljongin suunnittelusta ja toteutuksesta. Finpron Shanghain tiimissä työskenteli pääosin suomalaisia, mutta noin kolmasosa työntekijöistä oli kiinalaisia. Vaikka työkulttuuri oli suomalainen, pääsi Hanski kurkistamaan myös siihen, millaista on kiinalainen työelämä.

”Kiina on pitkälti ihmissuhdemaa ja suhteiden rakentaminen on siellä tärkeää. Lisäksi kasvojen menettämisen pelko on Kiinassa suurta, mikä tuo joskus mukanaan haasteita. Kiinalaisten on esimerkiksi vaikeaa sanoa ei, tai kertoa, mikäli eivät ole ymmärtäneet jotain. Meillä se ei näkynyt niin paljon, koska teimme työtä tiiminä, mutta kyllä paviljongin rakennusaikana piti välillä varmistella, että asiat on varmasti ymmärretty niin kuin on haluttu”, Hanski kuvailee.

Nopeiden käänteiden maa

Hanskin kokemuksen mukaan kiinalaiset kollegat olivat hyvin ahkeria ja sitoutuneita. Moni heistä ihmetteli suomalaisten pitkiä lomia. Lisäjännitystä työpäiviin toi kiinalaisten tapa hoitaa asioita lyhyellä varoitusajalla. Suunnitelmat saattoivat usein muuttua lennosta, Hanski kertoo.

”Ennen kuin näyttely varsinaisesti avautui, aluetta ja käyntikohteita testattiin. Tämä tarkoitti sitä, että alueelle saatettiin yhtäkkiä lähettää sata bussilastillista ihmisiä. Kaikki paviljongit eivät olleet vielä auki ja niihin, jotka olivat auki, muodostui hirveän pitkät jonot. Aika nopeasti siinä tuli sitten opittua, miten jonotusjärjestelmät kannattaa rakentaa”, Hanski naurahtaa.

Hanskin mukaan kiinalaisten suunnitelmallisuus onkin erilaista kuin suomalaisten. Vaikka uusia käänteitä voi ilmaantua aivan viime metreillä, asioita saadaan aikaan.

”Sitten kun tapahtuu, niin tapahtuu tosi nopeasti. Suomessa tilanteisiin reagoiminen vie välillä vähän liiankin kauan”, Hanski pohtii.

Hanski kertoo oppineensa, että kiinalaiset odottavat nopeaa reagointia myös yhteistyökumppaneiltaan.

”Jos Kiinasta esimerkiksi lähetetään sähköposti Suomeen tänään, niin siihen täytyy myös vastata vielä tänään. Jos vastaamisen jättää seuraavan päivään, niin se tarkoittaa aikaeron vuoksi helposti kahta työpäivää”, Hanski kuvaa.

Nostetta työuralle

Hanski palasi Shanghaista Suomeen hyvän työtarjouksen perässä alkuvuodesta 2011. Kiinan kokemusta hän pitää ainutlaatuisena.

”Se oli intensiivinen projekti, mutta toisaalta myös sellainen, jota ei enää ikinä tule kohdalle. Kiina satsasi näyttelyyn paljon. Olen äärettömän kiitollinen, että sain olla mukana.”

Työkokemuksesta on ollut hyötyä myöhemmin. Hanski työskentelee tällä hetkellä Business Finlandilla urheiluviennin parissa. Työpöydällä on muun muassa Kiinan talviurheilun vuosi ja Tokion olympialaisiin rakennettava metsäpaviljonki. Hanski on kulkenut kymmenessä vuodessa tavallaan täyden ympyrän, sillä Finpro on nykyisin osa Business Finlandia.

”En olisi saanut tätä työpaikkaa ilman Shanghaissa kerryttämääni osaamista. Tunsin jo valmiiksi paljon ihmisiä ja kaikki ne kontaktit, Kiinassa kertynyt projektiosaaminen ja kansainvälisessä ympäristössä toimiminen olivat tärkeitä. Myös kielitaidosta on valtavasti hyötyä, nyt kun toimin taas Kiina-bisneksessä”.

Hanski sanoo, että osa hänen sydäntään jäi Shanghaihin, eikä hän pidä mahdottomana, että lähtisi ulkomaille vielä uudemmankin kerran. Tällä kertaan mukaan pääsisivät myös perheen kaksi lasta.

”Suomessa ei ole mitään vikaa, mutta ulkomaille lähtö houkuttelee silti. Olen nykyisessä työssänikin äärettömän tyytyväinen siihen, että tähän kuuluu kansainvälisyyttä. Aina välillä sen vuoksi revitään hiuksia päästä, mutta lopulta kansainvälisyys on todella iso lisäarvo”, Hanski toteaa.


Teksti: Hanna Reinikainen
Kuva: Business Finland / Teemu Moisio

Alma Median Onnityössä-maaottelu asettaa suomalaisen työelämän vastakkain muiden maiden kanssa. Miten käy taistossa Atlantin takaisin työkotkia vastaan? Kuinka tutulta tuntuu japanilaisten työpäivä? Osaammeko ottaa hommat vastaan samalla tyylillä kuin diskuteeraavat ruotsalaiset?

Lue juttuja osoitteessa onnityössä.fi ja osallistu somekeskusteluun #onnityössä