Työnhakija on mitä todennäköisimmin törmännyt työnhakuprojektinsa aikana termiin ”cultural fit” tai vapaasti suomennettuna kulttuurinen yhteensopivuus. Termi on melko tuore, mutta ilmiö ei uusi. Siitä kuuluisasta ”hyvästä tyypistä” on käyty vilkasta keskustelua aina kun puhutaan rekrytoinneista ja valinnoista.

Kulttuurisella yhteensopivuudella tarkoitetaan henkilön valmiutta sujahtaa osaksi työyhteisöä mahdollisimman sujuvasti. Kulttuurinen yhteensopivuus ei kuitenkaan riipu sukupuolesta, iästä tai muista ulkoisista tekijöistä, vaan enemmänkin siitä, minkälainen ihminen on luonteeltaan, persoonaltaan ja arvomaailmaltaan, ja miten nämä ominaisuudet sopivat yrityksen olemassa olevaan kulttuuriin. Mitä paremmin ne kohtaavat, sitä todennäköisemmin uusi henkilö työssään ja yrityksessä viihtyy. Onkin hyvää muistaa, että mitään yhtä oikeaa henkilötyyppiä ei ole, vaan se, minkälaisia ominaisuuksia ja arvoja tulevalta työntekijältä toivotaan, riippuu rekrytoivan yrityksen kulttuurista.

Rekrytoinneista ja työnantajamielikuva-asioista vastaava Taina Tamminen-Arponen Nesteeltä kuvailee kulttuurisen yhteensopivuuden merkitystä näin:

– Kulttuurinen yhteensopivuus on keskeistä työviihtyvyyden kannalta. Yrityksen toimintatapojen ja olemisen tulee olla sellaista, johon pystyt sitoutumaan ja samaistumaan. Pohjatyön voi aloittaa jo ennen työhakemuksen tekemistä tutustumalla yrityksen arvoihin.

On tutkittu, että mitä huonompi kulttuurinen yhteensopivuus on, sitä enemmän tällainen rekrytointi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia yritykselle. Vuosittaiset kulut huonosti motivoituneesta henkilöstä voivat olla jopa 50-60 % hänen vuosipalkastaan. Tämä on asia, jota moni työnhakija ei välttämättä osaa ottaa huomioon harmitellessaan, miksei tullut valituksi johonkin tehtävään, vaikka osaaminen olisi ollut juuri sitä mitä etsitään.

Onnistunut rekrytointi on aina kahden kauppa, eli sen lisäksi, että työnantaja kokee löytäneensä heille sopivan henkilön, on tärkeää, että myös työnhakija kokee löytäneensä juuri itselleen sopivan työtehtävän ja työnantajan. Rekrytoinnin edetessä voidaankin molemmin puolin harkita, onko tämä juuri sitä mitä etsin.

Lähteenä käytetty Harvard Business Reviewn artikkelia.

Mirva Puranen
Manager, Job Seeker Services
Monster.fi