Onko työaika menneen maailman mittari? 24/7-yhteiskunnassa on kasvava tarve sovittaa työajat asiakkaan tarpeisiin.

Kansainvälisessä toimintaympäristössä kellonajat menettävät merkityksensä. Mutta kuinka elastista työaika voi olla ja kuinka paljon työntekijältä voidaan odottaa joustavuutta?

Työaika sopii huonosti asiantuntijatyön mittaamiseen

Aivotyö on ajasta ja paikasta riippumatonta. Asiantuntijan työtä voi olla vaikea sovittaa ahtaisiin arkipäiväraameihin. Työtuntien laskemisen sijaan asiantuntijan palkkaus perustuu työsuoritukseen ja sen laatuun.

Työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan parhaillaan työaikalain muutosta. Tavoitteena on antaa eduskunnalle hallituksen esitys uudeksi laiksi keväällä 2018.

Asiantuntijoiden kohdalla ratkaisuksi on esitetty uudenlaista joustotyöaikaa. Joustotyöaika perustuisi työnantajan ja työntekijän väliseen luottamukseen. Joustotyöaikaa noudatettaessa työntekijä itse päättäisi työajastaan sekä työntekopaikastaan ja työnantaja puolestaan määrittelisi tavoitteet ja kokonaisaikataulun. Ruotsin työaikalaissa löytyy tätä muistuttava säännös luottamustyöajasta (förtroende/oreglerad arbetstid).

Voiko 24/7-maailmassa pärjätä tekemällä töitä vain yhdeksästä viiteen?

Työtä kannattaa tehdä silloin, kun sitä on tarjolla. Työajat eivät kuitenkaan voi olla kohtuuttoman pitkiä ja työntekijälle on turvattava riittävä lepoaika.

Työaikalainsäädännön tarkoitus on suojata työntekijää. Sääntely voi tuntua vanhanaikaiselta, mutta se on silti tarpeellista.

Työajan käsite hiertää myös sosiaaliturvassa

Työttömyysturvan saamisen edellytyksenä oleva työajan valvonnan vaatimus sulkee osan suomalaisista palkansaajista kokonaan ansioturvan ulkopuolelle.

Soviteltua ansiopäivärahaa ei voida maksaa osa-aikatyöntekijälle, jonka työaikaa ei valvota perinteisin menetelmin. Tällainen epätyypillinen työ ei myöskään kerää ansiopäivärahan maksamisen edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa, joten työntekijällä ei välttämättä ole oikeutta ansiopäivärahaan työsuhteen päättymisen jälkeen.

 

Teija Hautera
YTK:n päälakimies

YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa, joka vakuuttaa yli 380.000 suomalaista työttömyyden varalta. Jäsenmäärältään YTK on Suomen suurin työttömyyskassa ja sen toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Loimaalla YTK:n toimistossa työskentelee 130 ansioturvan ammattilaista.