Yhä useampi suomalainen pendelöi, eli käy töissä kotikuntansa ulkopuolella, päivittäin. Työmatkan pituus kasvaa ja työmatkaan käytetään yhä enemmän aikaa. Tällä hetkellä suomalaisen keskimääräinen työmatkan pituus on noin 14 kilometriä. Työmatkan pituus vaikuttaa myös halukkuuteen hakea muutoin kiinnostavaa työpaikkaa. Työmatkat kuitenkin pitenevät jatkuvasti, ja monet kulkevat jopa yli sadan kilometrin työmatkaa päivittäin.

Monista se voi tuntua pitkältä, mutta siinä on myös omat hyvät puolensa, ainakin mikäli on uskominen Matti Karmaata ja Marja-Liisa Ylitaloa, jotka kulkevat päivittäiset työmatkansa junalla Villähteeltä ja Nastolasta.

Pendelöinti sopii aamuvirkulle

Matti on kulkenut Villähteeltä työhönsä pääkaupunkiseudulle jo useita vuosia. Vuonna 2007 työpaikka vaihtui Lahdesta Järvenpäähän, ja paria vuotta myöhemmin Vantaan Tikkurilaan. Alkuun työmatkat taittuivat kimppakyydein autolla, mutta muiden löydettyä töitä lähempää kotoa tai muutettua lähemmäs työpaikkaa, jatkoi Matti työmatkojaan junalla.

Matin päivä starttaa jo ennen viittä, ja viideltä hän lähtee kävellen 25 minuutin etapille kohti Villähteen seisaketta. Tunnin junamatkan jälkeen hän vielä kävelee noin 15 minuutin matka työpaikalleen.

– Kävelyt ovat ne päivän piriste, jotka jäisivät pois autolla ajaessa. Olen huomannut olevani pirteämpi töissä kuin ajaessani työmatkoja autolla. Olen aamuihminen, joten aikaiset herätykset eivät haittaa.

Marja-Liisa on kulkenut työmatkansa junalla Nastolasta Helsinkiin kaksi vuotta. Hänen aamunsa alkaa 5.30, juna lähtee hiukan ennen seitsemää, ja kotiin hän ehtii viiden jälkeen. Aiemmin hän asui pääkaupunkiseudulla, mutta ihastui Nastolan maalaismaisemiin ja järviin.

– On lähes kuin lomalle tulisi pääkaupungin ruuhkan ja kiireen jälkeen.  Nastolassa on vain yhdet liikennevalotkin. Kaupoissa ei ole jonoja ja parkkipaikka löytyy aina. Lapsen kanssa touhuaminen, ulkoilu ja pihatyöt irrottavat helposti ajatukset työstä, hän kuvailee ratkaisunsa syitä.

Junassa on aikaa rentoutua tai työskennellä

Vaikka pitkä työmatka saattaa rasittaa, ehtii sen aikana parhaimmillaan rauhoittua ja rentoutua, jopa nukahtaa hetkeksi. Älypuhelimet ja tabletit mahdollistavat vaikkapa lempisarjan katselun, monet tekevät käsitöitä tai lukevat. Osalla pendelöijistä työnantaja tukee työssäkäyntiä kannustamalla työntekoon junassa, jolloin työpäivä toimistolla lyhenee. Kotimatkan aikana ehtii myös karistaa työpäivän pois mielestään.

Marja-Liisa löytää junamatkoista useita positiivisia asioita.

– Aluksi matka tuntui raskaalta, mutta pian siihen tottui. Junamatkan aikana teen usein töitä. Keskittyminen junassa on helppoa ja matka hujahtaa silloin nopeasti. Saatan myös nukkua tai lukea, tai paneutua uuteen harrastukseeni käsitöihin. Olen myös tutustunut uusiin ihmisiin. Näitä ei tulisi tehtyä autoa ajaessa, hän kertoo.

Matti Karmaa rentoutuu matkalla ottamalla torkut.

– Kotimatkalla usein nukun. Samalla se on myös omaa aikaa, ja jaksan tehdä kotona puhdetöitä. Toki työmatkat vievät loven päivästä, mutta missä työssä oikeastaan voisi päästä ilman vähintään puolen tunnin työmatkaa, miettii Matti.

Monilla pitkän työmatkan omaavilla on myös mahdollisuus etätöihin. Se osaltaan tukee työssä jaksamista ja keventää viikkoa. Marja-Liisan viikkoon sisältyy jo yksi etätyöpäivä, ja Mattikin on aloittamassa etätyöskentelyn. Junassa työskentelystä hän ei kuitenkaan pidä.

– Olen sopimassa uuden esimieheni kanssa etätyöpäivistä, joita voin tehdä kotona. Junassakin voisin työskennellä, mutta useimmat työt vaativat verkkoyhteyden ja junassa yhteydet ovat usein epävarmoja, hän kuvailee.

Matka-aika tärkeämpää kuin kilometrit

Usein kauhistellaan pitkiä työmatkoja ja pohditaan niitä kulkevien ihmisten jaksamista. Mattia työmatkan pituus ei vaivaa, ja hänen laskelmiensa mukaan junalla matkustaminen on omaan autoon verrattuna edullista ja nopeaa.

– Usein työmatkoja vertailtaessa puhutaan etäisyyksistä eikä käytetystä ajasta. Monesti kauhistellaan 90 km työmatkaa, mutta ajallisesti se on lähes sama kuin siirtyminen pääkaupunkiseudulla toiselta laidalta toiselle. Junien pitkät myöhästymiset ovat todella harvassa ja kausilippu on edullinen vaihtoehto.  Autoilukulut tulisivat kokonaisuutena kalliimmaksi.

Marja-Liisan arkea helpottavat yrittäjänä työskentelevä mies, joka huolehtii lapsen päivähoitokuljetuksista, sekä junien vähentyneet myöhästymiset. Onpa hänellä ruokakin valmiina odottamassa työpäivän jälkeen. Hänen mielestään kausilippu on kallis, vaikka verotuksessa siitä saakin vähennyksiä. Kuukausittain työmatkoihin uppoaa 400 euroa.

Vaikka pitkässä työmatkassa on omat varjopuolensa, on Marja-Liisa kuitenkin tyytyväinen tilanteeseensa.

– Tottahan olen miettinyt työpaikan etsimistä lähempääkin. Viihdyn kuitenkin nykyisessä työssäni niin hyvin, että vaihtaminen ei ole ollut ajankohtaista.

Mirva Puranen, Monster.fi