Työnhaku tuntuu muuttuvan vuosi vuodelta yhä innovatiivisemmaksi puuhaksi. Töitä haetaan edelleen pääosin totuttuun tyyliin hakemuksella ja CV:llä tai jättämällä hakemus yrityksen rekrytointijärjestelmään. Monet työnhakijat hyödyntävät lisäksi sosiaalista mediaa työnhaussaan.  Tehokkaimmat hakijat rakentavat jo itselleen työnhakunettisivut, portfolion, editoivat itsestään kertovan videon ja aloittavat työnhakukampanjan.

 

Kampanjointia näkyy meillä Suomessakin yhä enemmän, ja rohkeana pelinavaajana tällä kentällä toimi Satu Olkinuora, jonka Projektiosaaja etsii töitä-kampanja levisi sosiaalisessa mediassa kulovalkean tavoin syksyllä 2013. Satu työllistyi vain kuudessa viikossa kampanjan aloittamisen jälkeen markkinointitehtäviin yhteen laatimansa unelmien TOP20-työnantajat listan yrityksistä, Trainer’s Houseen.

 

Avuksi verkostot ja työnhaun monet kanavat

 

Työnhakukampanjan tarkoitus on herätellä yritysten kiinnostusta osaamistasi kohtaan tarpeeksi palkatakseen sinut, vaikkei heillä olisikaan sillä hetkellä avoimia työpaikkoja, tai tukemaan hakemustasi johonkin avoimeen työpaikkaan.

 

– Ahaa-elämys kampanjasta syntyi, kun tajusin, etten millään saa perinteiseen hakemukseen ja CV:hen kerrottua tarpeeksi hyvin mikä on parasta minussa ja mitä tarjottavaa minulla yritykselle on. Lähdin pohtimaan, miten pystyn visualisoimaan tätä. Eihän normaalia markkinointiakaan tehdä vain tekstillä. Ei mitään niin voi myydä, Kertoo Satu hetkestä, jolloin hän päätti ryhtyä toteuttamaan hiukan erilaista työnhakuprosessiaan.

 

Satu työsti itselleen nettisivun, jossa hän kertoi osaamisestaan ja bloggasi työnhakuprosessinsa etenemisestä. Valokuvat nappasi tuttavan tytär, ja sivujen graafisen ilmeen suunnittelussa auttoi oma puoliso. Työnhakukampanja alkoi hahmottua.

 

– Apua on varmasti tarjolla kun sitä osaa ja uskaltaa pyytää. Minulla sattui olemaan oikeat ihmiset oikeaan aikaan lähellä, kun uskaltauduin juuri ja juuri kertomaan, että olen perustanut työnhakunettisivun, Satu muistelee kampanjansa alkumetrejä.

 

Työnhakukampanja tukee aktiivista työnhakua

 

Satu koki omassa kampanjassaan vaikeimmaksi määritellä tarkasti, mitä etsii. Tästä hän sai kampanja-aikana myös palautetta.

 

– Minulle tulevassa työnantajassani tärkeää oli tunnettu suomalainen brändi, hyvä meno ja meininki sekä dynaaminen työyhteisö jossa pääsen kasvamaan ja saamaan valmennusta ja sparrausta. Omaa pääviestiään on kuitenkin hyvä miettiä. Missä olen hyvä ja mikä on minun ydinosaamiseni ja kampanjani kärkiviesti. Itse soittelin entisille työnantajille ja kollegoille ja kyselin, miksi he ovat palkanneet minut ja mikä minussa oli hyvää ja mitä kehitettävää minussa oli.

 

Monet saattavat ajatella, että työnantajat pitäisivät työnhakukampanjointia negatiivisena, itsensä tyrkyttämisenä. Satu tyrmää tämän ajatuksen täysin.

 

– Eihän kampanjalla pommiteta yksittäistä yritystä, vaan kampanja tukee työnhakua. Omassa kampanjassani nettisivuni ja some-läsnäoloni elivät omaa elämäänsä, ja kun hain työpaikkoja, nettisivuni olivat yhtenä lisätiedon lähteenä, Satu kertoo.

 

Satu kehottaa työnhakijoita myös innovatiivisuuteen työnhakumenetelmiä pohdittaessa.

 

– Jos haluat vaikka tiettyyn kaupunginosaan töihin, mene sinne jakamaan flyereita lounasaikaan, tai jaa niitä rautatieasemalla työmatkaliikenteen aikaan. Itse lähetin nykyiselle työnantajalleni postikortin puhelinkeskustelumme jälkeen, Satu muistelee omaa työnhakuprosessiaan.

 

Mikä tällaisessa kampanjassa sitten voi potentiaalisesti mennä pieleen?

 

– Kompastua voi siihen, että kampanjasta tulee itse tarkoitus, vaikka tavoitteena on saada töitä. Niin kivaa kuin onnistuneen kampanjan pyörittäminen onkin, pitää muistaa miksi sitä tekee.

 

Kampanjaa pohtivalle saattavat tulla mieleen myös mahdolliset häiriköt. Satu ei ole kokenut tällaista, vaikka hänen yhteystietonsa olivat saatavilla hänen nettisivuillaan.

 

– En saanut mitään häirikköyhteydenottoja. On kuitenkin hyvä olla tarkkana mitä henkilötietoja itsestäsi kerrot. Mutta jos et uskalla kertoa sähköpostiosoitettasi tai puhelinnumeroasi, eihän sinua silloin voi saada kiinni, muistuttaa Satu.

 

Toimi niin kuin olisit jo töissä

 

Satu käyttää yhä aikaa muiden työnhakukampanjaa pohtivien työnhakijoiden auttamiseen.

 

– Työnhakijat kysyvät minulta neuvoja kampanjan tekemiseen. Sivujani käytetään edelleen myös työnhakuvalmennuksissa ja saan keskimäärin pari viestiä kuukaudessa, joihin vastaan ja annan vinkkejä, Satu kertoo ja rohkaisee luottamaan omien verkostojen apuun ja ihmisten iloon auttaa.

 

Satu kehottaa jokaista työnhakijaa myös toimimaan niin kuin olisi jo töissä.

 

– Vaikuta niissä samoissa verkostoissa ja tee niitä samoja juttuja kuin olisit jo töissä. Näin voit merkitä CV:llesi konkreettisia asioita ja projekteja joita olet työstänyt, vaikket olekaan ollut työsuhteessa, Satu jatkaa.

 

Satu korostaa työnhaun olevan kuitenkin ennen muuta myyntiä.

 

– Vaikka teet kuinka hienot nettisivut tai kampanjan, ei niitä kukaan löydä jos et mainosta niitä. Itse hain sekä avoimia paikkoja, että lähestyin suoraan minua kiinnostavia yrityksiä. Laadin unelmatyönantajistani TOP 20-listan ja suunnitelman miten lähestyä heitä. Listaa laatiessani pohdin mitkä arvot ovat minulle tärkeitä ja miksi haluan juuri tuonne töihin. Mietin tarkkaan kunkin yrityksen kohdalla minkälainen lähestymistapa puhuttelisi juuri heitä, tein taustatyötä, selvitin keneen otan yhteyttä, ja suunnittelin puhelun rungon, aivan kuten myyntityössäkin. On tärkeää myös uskaltaa ohjata työnantajaa haastattelua kohti. Jokainen myyntipuheenvuorohan loppuu siihen, että ehdotetaan tapaamista. Työnhaku on parhaimmillaan tarkkaan mietittyä, systemaattista työskentelyä kohti tavoitetta, eli työllistymistä, Satu neuvoo.

 

Miksipä häntä ei uskoisi, sillä työllistyminen vain kuudessa viikossa unelmien yritykseen on erittäin hieno saavutus.

 

Mirva Puranen