Työntekijöiden potentiaalin tunnistaminen on kauppa, jossa voittavat sekä työntekijä että työnantaja. Kun työntekijöiden osaamista kartoitetaan systemaattisesti, on suuri todennäköisyys sillä, että oikea työ ja sen tekijä kohtaavat oikealla hetkellä.

Johtavassa sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä ABB:ssa talenttien tunnistus ja työntekijöiden urakehityksen tukeminen on kiinteä osa toimintafilosofiaa.

– Käytämme potentiaalin tunnistamiseen globaalisti käytössä olevat työkaluja ja toimintamalleja. Esimiehillä on tässä tärkeä rooli ihan arjen tekemisen kautta. Alaistensa rinnalla toimiessaan heille muodostuu paras käsitys siitä, mitä osaamista ja millaisia urakehitystoiveita ja tavoitteita kullakin työntekijällä on, kertoo Talent Manager Kaija Lehtineva ABB:lta.

Uralla eteneminen vaatii aktiivisuutta myös työntekijältä itseltään. Nykyään myyntipäällikkönä ABB:lla toimiva Tuomo Eloranta aloitti uransa yrityksessä aikanaan kesäharjoittelijana, ja sen jälkeen kokemusta on kertynyt useista eri tehtävistä ja yksiköistä niin Suomesta kuin Amerikastakin. Eloranta on hyvä esimerkki siitä, miten tärkeitä sekä oma aktiivisuus että esimiehen kiinnostunut ote ja yrityskulttuuri ovat urakehitykselle.

– Minulla on aina ollut sisäinen palo kehittymiseen, ja se on pysynyt mukana tehtävästä riippumatta, Eloranta sanoo.

Kesäharjoitteluiden ja diplomityösuhteen jälkeen hän jatkoi tutuksi tulleessa yrityksessä ensin määräaikaisessa projektipestissä ja sen päätyttyä haki ja sai vakituisen työn myynti- ja projekti-insinöörinä. Uudessa positiossaan Elorannalle selvisi nopeasti, että haasteita ja tekemistä riittää. Kehittämisprojekteissa vahvimmillaan oleva diplomi-insinööri nautti tilanteesta ja muistelee jälkeenpäin lämmöllä myös työnantajan hyvin järjestelemää tilannetta:

– Sain tuekseni – tai ikään kuin mentorikseni – vanhemman kollegan, jolla oli kokemusta saman tehtävän hoitamisesta.

Potentiaalin tunnistaminen on osaamisen johtamista

Oman itsensä kehittämisen tarve ei kuitenkaan kadonnut Elorannalta mihinkään. Hän piti urakehitystoiveitaan tasaisesti esillä niin kehityskeskusteluissa kuin muutenkin esimiehensä kanssa jutellessaan. Kun paikka ulkomaan komennukselle Yhdysvaltoihin aukesi, tiesi esimies heti lähestyä Elorantaa.

– Ilmeisesti olin hoitanut työni hyvin ja ollut riittävän oma-aloitteinen, kun paikkaa minulle tarjottiin. Totta kai se kiinnosti, ja niin päädyin kahden vuoden mittaiselle komennukselle Wisconsiniin, Eloranta kertoo.

Yhdysvalloista Suomeen palattuaan Eloranta jatkoi saman työnantajan palveluksessa, tällä kertaa Pohjois-Amerikan toimialueesta vastaavan aluemyyntipäällikön tehtävässä. Keväällä 2015 Eloranta valittiin mukaan ABB:n Talent Development Assessmentiin (TDA). Sen tarkoituksena on tietynlaisen arviointisabluunan avulla selvittää työntekijän kyvykkyystaso ja tuoda esille kohdat missä hän itse voi kehittyä urakehityspolullaan.

Arvioinnin tulokset ja Elorannan oman kiinnostus esimiestehtäviin johtivat siihen, että hänet valittiin nykyiseen myyntipäällikön asemaansa viime kesänä.

– Ensimmäinen henkilökohtainen esimiestehtävä on avannut silmiäni paljon. Nyt lautaselleni kuuluu myös sen miettiminen, miten omista tiimiläisistä saisi hiottua timanttisia tekijöitä.

Keinoja potentiaalin tunnistamiseen ja oikean työn ja tekijän yhdistämiseen on ABB:lla monia.

– TDA on vain yksi potentiaalin tunnistamisen työkaluistamme. Sen lisäksi teemme esimerkiksi erilaisia osaamiskartoituksia ja tarjoamme myös työntekijöille itselleen työkaluja, joiden avulla he voivat itse työstää omia uravisioitaan, kertoo Kaija Lehtineva.

ABB:lle osaamisen johtaminen, johon myös potentiaalien tunnistaminen lukeutuu, on aina ollut tärkeä alue.

– Jos haluaa pysyä maailman huippujen kärjessä, ei sitä voi jättää vähälle huomiolle, Lehtineva toteaa.

Katso ABB:n avoimet työpaikat täältä

ABB on johtava sähkövoima- ja automaatioteknologiayhtymä, jonka tuotteet, järjestelmät ja palvelut parantavat teollisuus- ja energiayhtiöasiakkaiden sekä liikenne- ja infrastruktuurialojen asiakkaiden kilpailukykyä ympäristömyönteisesti. ABB työllistää 100 maassa noin 135 000 henkilöä, joista Suomessa noin 5 100.

Teksti: Linda Pynnönen