Vireystilasta ja väsymyksestä on viime aikoina kirjoitettu ja keskusteltu paljon. Koska aihe on minulle hyvin henkilökohtainen, ajattelin kirjoittaa omista kokemuksistani tämän kirjoituksen, ehkä siitä löytyy ajatuksia ja ideoita myös sinulle, joka painit samojen ongelmien kanssa.

Viime keväänä olin väsynyt. Kirjaimellisesti. Viimeiset kaksi vuotta olin työni takia matkustanut lähes viikoittain ja koko kevään olin kärsinyt flunssakierteessä. Kun lentokoneessa joku yskäisi, tiesin, että seuraavalla viikolla olisi minun vuoroni. Lisäksi minusta oli tullut puhelinaddikti. Luin sähköposteja sitä mukaa kun niitä saapui ja Twitteriäkin tuli seurattua aina kun sopiva rako ilmaantui. Väsymys alkoi näkyä myös työssäni. Päivän aikana vireystasoni heitteli ja iltapäivällä keskittymiskyvystä ei enää ollut tietoakaan. Tuntui että muisti alkoi pätkiä, ja huomasin tiuskivani lähimmille kollegoilleni, ellei kaikki sujunut juuri kuten olin suunnitellut. Hymy ei ollut herkässä eikä uusia ideoitakaan syntynyt entiseen tahtiin. Silti tein töitä aamusta myöhäiseen iltaan, työnarkomaani kun olen. Kotiin päästyäni istuin sohvan nurkkaan ja jatkoin koneen näppäilyä eikä lenkille lähteminenkään enää huvittanut.

Kesälomalla oli aikaa pysähtyä. Totesin, että vauhti oli liian kovaa ja jotain oli pakko muuttaa tai väsyisin lopullisesti. Eikä neljänkympin rajapyykin saavuttaminen tehnyt asiaa yhtään helpommaksi. Kroppa ei enää toiminut kuten nuorempana ja kiloja kertyi vyötärölle entistä helpommin. En myös pitänyt siitä, mitä minusta oli tullut. Vaikka pidin omasta työstäni, en enää osannut nauttia siitä. En halunnut kuitenkaan lähteä tekemään radikaaleja muutoksia joita en itseni tuntien kuitenkaan voisi pitää, lähdin miettimään millaisia omaa hyvinvointiani lisääviä pieniä muutoksia voisin tehdä.

Lähdin tekemään muutoksia varaamalla ajan FLT Ravintovalmentajalle. Ravintovalmentajan kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta ruokavaliooni lisättiin kalaa, marjoja, pähkinöitä ja öljyjä. Smoothiesta löytyi uusi mukava välipala ja suoliston toimintaa tukemaan mukaan tulivat chia ja psyllium ja muutenkin kuitujen saantiin kiinnitettiin enemmän huomiota. Syksyllä ruokavaliota tukemaan lisättiin vitamiineja. Lisäksi aloin panostaa kunnon aamiaiseen ja riittävään veden nauttimiseen. En ollut edes tajunnut kuinka merkittävää roolia riittävä veden saaminen pelaa vireystilan osalta. Nestehukka kun heikentää toimintakykyä ja aiheuttaa väsymystä ja kahvinjuominen vielä kuivattaa kehoa entisestään. Parasta käydyissä keskusteluissa oli se, että ohjeet joita sain, eivät olleet yleisiä suosituksia, vaan juuri minulle sopivia vinkkejä ja ohjeita.

Ravintovalmentajan kanssa ei kuitenkaan keskusteltu pelkästään ravinnosta vaan puhuimme myös nukkumisesta, unen laadusta ja riittävästä unen määrästä. Unen rooli kun on merkittävä palautumiselle, vireystasolle, vastustuskyvylle ja aineenvaihdunnalle. Koska oma unen määräni ei tuntunut riittävältä, ja uneni oli usein katkonaista, päätin tehdä myös tähän korjauksia. Koetan mennä nykyään nukkumaan iltaisin jo kello kymmenen aikaan ja ennen nukahtamistani kädessäni on kirja, ei puhelin.  Aamuvirkkuna herään yleensä aikaisin ja koetan nauttia rauhallisen aamiaisen ennen kuin avaan aamun ensimmäiset sähköpostit. Lisäksi olen vähentänyt alkoholin nauttimista (vaikka viinifriikki olenkin) sillä alkoholin käyttö vaikuttaa unen laatuun. Huomasin myös nopeasti, että veden juominen kannattaa painottaa aamupäivään, sillä muuten yöllä saa juosta vessassa.

Kolmantena muutoksena lisäsin liikuntaa ja varsinkin ulkoliikuntaa kalenteriini. Matkustan työni takia paljon Euroopassa. Matkoilla koetan pitää unirytmin ennallaan ja näin aamuun jää tunti, jonka käytän yleensä juoksulenkkiin. Suomessa ollessani koetan liikkua vähintään puolentunnin verran työpäivän jälkeen. Samalla saan nollattua päivän työasiat ja liikunnalla on positiivinen vaikutus myös nukkumiseen. Omaan liikkumiseeni pitäisi vielä lisätä lihaskuntoa ylläpitävää liikuntaa, mutta sen jätän suosiolla tulevan kesän tavoitteeksi. Hyvänä huomiona myös se, että jos olet suorittajatyyppiä kuten minä, varo, ettei liikunnastakin tule suorittamista. Sykemittarin voi välillä jättää hyvällä omallatunnolla pöydän kulmalle.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä, olen opetellut hallitsemaan omaa kalenteriani ja vaihtamaan vapaalle. Se miltä oma kalenterini näyttää on loppupelissä omissa käsissäni. Olenkin nyt pyrkinyt varaamaan kalenteriin etätyöpäiviä ja päiviä jolloin kalenterissa ei ole kokouksen kokousta. Nämä päivät on varattu ajattelu- ja kirjoitustyölle sekä niille “odottamattomille asioille”, joita tulee aina vastaan. Olen myös vähentänyt matkustamista ja pyrin viettämää vähintäänkin joka toisen viikon Suomessa. Sähköpostia ei myöskään lue enää 15 minuutin välein ja kaikkia asioita ei tarvitse hoitaa siltä seisomalta. Vaikka työelämän digitalisoitumisella onkin omat etunsa, on sillä myös omat haittansa. Tuntuu että kaiken pitää tapahtua tässä ja nyt, mutta näin ei ole. Asioita voi ja pitää priorisoida ja delegoida.  Ja kaikista tärkeintä, kun vaihtaa vapaalle, niin silloin on vapaalla. Tässä auttavat harrastukset ja itse innostuin myös muutosten myötä opiskelemaan. Täysin eri alan opiskelu on tuonut hyvää vastapainoa työlle ja samalla voin haastaa omaa ajatteluani. Kahden ravivarsan onnellisena omistajana voin myös todeta, että olen löytänyt harrastuksen, joka antaa ja ottaa todella paljon. Mutta mikä tärkeintä, tallilla puhelin pysyy visusti taskussa.

No kuinka sitten olen onnistunut? Välillä vähän paremmin, välillä vähän huonommin. Toisina päivinä vesipullo kulkee hyvin mukana laukussa, mutta ei tyhjene. Tähän auttaa esimerkiksi puhelimen muistutus juomisesta. Toisina päivinä lenkille lähtö ei kiinnosta, silloin en mene vaan annan itselleni armoa. Ja välillä näitä jaksoja on ollut pidempiäkin. Onneksi aina voi aloittaa uudelleen. Kokonaisuudessaan olen kuitenkin voinut paremmin. Viime kesän jälkeen en ole ollut flunssassa kertaakaan ja vireystasoni on ollut selvästi parempi. Väitän myös olleeni töissä enemmän läsnä ja iloisempi kuin vaikka vuosi sitten. Tosin siihen parhaiten kantaa osaavat ottaa ihanat kollegani. Ja hei, en myöskään tunne itseäni väsyneeksi ja ideoitakin syntyy taas entiseen malliin. Olen siis hyvällä alulla muutosten kanssa ja toivottavasti sain inspiroitua myös sinua. Loppujen lopuksi kaikista eniten omaan vireystasoomme voimme vaikuttaa itse omilla valinnoillamme.

Hyvää loppukevättä toivottaen,

 

Marja Pylkkänen

Alma Career Oy:n toimitusjohtaja, joka on työskennellyt alalla kohta 15 vuotta. Vapaa-ajalla yrittäjä ja innokas raviharrastaja. Kiinnostunut työelämästä, hyvinvoinnista, terveydestä, matkustamisesta, hyvästä ruoasta ja viinistä. Ottaa kirjoituksissa kantaa ajankohtaisiin asioihin omiin kokemuksiin peilaten.

Twitter: @MarjaPylkkanen