Yrityksiä perustetaan enemmän kuin koskaan ennen, ja erityisesti osuustoiminnan määrä on kasvussa. Yrittäjyydessä on kuitenkin aina riskinsä, ja monet kokeilevatkin siipiään ensin osuuskunnan kautta.

Anna Räikkönen perusti puolisen vuotta sitten Osuuskunta Imperium Networkin. Osuuskuntaan kuuluu tätä kirjoittaessa yhdeksän viestinnän ja markkinoinnin taitajaa, ja se toimii pääsääntöisesti Lahden alueella, mutta asiakkaita on kertynyt ympäri Suomen.  Anna perusti osuuskunnan saatuaan ensin kurkistaa yrittäjän vapauteen omalla toiminimellä sekä toimiessaan erään mainostoimistoyrittäjän äitiysloman sijaisena.

– Osuuskunta mahdollistaa meille isompia projekteja yhteisen kattobrändin alla, ilman että se kuitenkaan sitoo ketään liikaa. Yksinyrittäjänä kaksi kättä ja yksi pää rajoittavat tekemistä aina yhteen asiaan kerrallaan ja taloudellista varmuutta ja menestystä on vaikea rakentaa yksin, kertoo Anna ratkaisustaan perustaa osuuskunta.

Synergiaetuja yhteistyöstä

Osuuskunnassa yhteistyö ja verkostojen voima luovat pohjaa kannattavalle liiketoiminnalle. Kumppaneiden kanssa yrityksen toiminta saattaa lähteä uudenlaiseen lentoon. Tämä toteutuu myös Annan perustamassa Imperium Networkissa.

– Jokaisella Imperium Networkin jäsenellä on oma osaamisalueensa ja vastoin tämän hetkistä yleistä trendiä, lähdin rakentamaan Imperiumia sillä ajatuksella, että kukin saa olla oman alansa ammattilainen. Ei siis tarvitse osata kolmea eri alaa, vaan riittää kun osaa sen yhden paremmin kuin kolme yhteensä, kuvailee Anna osuuskuntansa toiminta-ajatusta.

Hän kokee kaikkien hyötyvän osuuskunnassa mukana olosta.

– Saamme toisistamme tukea niin arjen työasioiden purkamiseen, kuin tietotaitoa, jota ei muuten saisi. Yksin työskennellessä ei pysty seuraamaan kaikkia medioita ja pysymään kärryillä uusimmista hypetyksistä. Aallonharjalla pysyy paremmalla todennäköisyydellä yksintyöskentelyyn verrattuna.

Suurimman hyödyn saa kuitenkin asiakas, joka saa Imperium Networkin ansiosta kokonaisvaltaista palvelua viestinnän ja markkinoinnin projekteissa, kustannustehokkaaseen hintaan.

Lähiruokaa ruokaosuuskunnan kautta

Osuuskunnan tärkein tavoite ei välttämättä ole tuottaa voittoa. Usein osuuskunta perustetaan, jotta voidaan vaikuttaa ympäröivän yhteisön hyvinvointiin. Näin toimii paikallinen ruokaosuuskunta Lahdessa, jossa on mukana kymmenittäin erikokoisia ruokakuntia.

Aikaisemmin omaa viljelypalstaa hoitanut lahtelainen Liisa Heino liittyi ruokaosuuskuntaan viime vuonna.

– Ajatus siitä, että voi saada luomua lähiruokaa kestävästi ja monipuolisesti, mutta kuitenkin helposti yksilön kannalta, houkutteli mukaan. Myös yhteisöllisyys toimi minulle motivaattorina liittyä.

Osuusmaksujen avulla on palkattu puutarhuri, joka pääsääntöisesti huolehtii sadon kasvatuksesta ja keräämisestä. Osuuskunnan jäsen panostaa osuusmaksun lisäksi omaa aikaansa erilaisiin talkootöihin kymmenen tuntia satokauden aikana. Voittoa osuuskunta ei kerrytä, ja osuusmaksut kuluvat puutarhurin palkkaan, kasvihuoneen energiaan ja siemeniin.

– Talkootunteja voi käyttää oman osaamisensa mukaan, ja muutakin tekemistä kuin kitkemistä löytyy. Tässä on kuitenkin helppo oppia viljelyä ammattipuutarhurilta ja muilta jäseniltä, Liisa summaa.

Osuuskunnan perustaminen helpottui viime vuonna

Vuoden 2014 alusta tuli voimaan uusi osuuskuntalaki, joka helpotti osuuskunnan perustamista ja hallintoa. Osuuskunnalla tulee kuitenkin olla hallitus, aivan kuten osakeyhtiölläkin. Hallituksessa tulee olla vähintään yksi, mutta enintään viisi jäsentä.

Anna Räikköstä osuuskunnan perustamiseen houkuttelivat helppous ja edulliset perustamiskustannukset.

– Perustamisessa sain apua ystävältäni, joka vastaa ison osuuskunnan pyörittämisestä Lahden alueella. Hän lupautui olemaan mukana kaikessa, missä apua vain tarvitsisimme. Ison kiitoksen ansaitsee myös osaava kirjanpitotoimistomme.

Anna lähettää vielä terveisensä osuuskunnan perustamista tai sellaiseen liittymistä pohtivalle.

– Mielestäni tulee aina miettiä, mikä yritysmuoto kulloinkin sopii parhaiten ja ottaa selvää, mitä toimenpiteitä kyseinen yritysmuoto perustamisen jälkeen vaatii. Osuuskunta on omasta mielestäni ollut tiimityöskentelyyn hyvä ja tällä on ollut hyvä lähteä liikkeelle.

 

Mirva Puranen

Lauantaina 4.7. vietetään kansainvälistä osuustoiminnan päivää. Vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti heinäkuun ensimmäisen lauantain Kansainväliseksi osuustoiminnan päiväksi. Päivällä pyritään lisäämään tietoa osuustoiminnan hyödyistä rauhantyön tekijänä ja paikallista talous- ja sosiaalikehitystä edistävänä toimintamuotona. Suomessa perustetaan vuosittain noin 200 uutta osuuskuntaa, ja määrä on kasvussa.   

Lähteinä on käytetty:

https://www.yrityssuomi.fi/yrittajana-osuuskunnassa

http://pellervo.fi/tietoa-osuustoiminnasta/osuuskunta/

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/osuuskunta/

http://www.ykliitto.fi/tapahtumat/kansainvalinen-osuustoiminnan-paiva-0